Tahdon ansaita luottamuksesi

Olen lupautunut kuntavaaliehdokkaaksi Lappeenrannassa vuoden 2021 kuntavaaleihin Keskustan ehdokaslistalle sitoutumattomana ehdokkaana.

Kun olen ehdolle asettunut, niin olen valmis myös tarttumaan haasteeseen. En aio luvata mitään mitä en voi pitää. Aion ottaa kotikaupunkini asioista huolellisesti selvää ja sen jälkeen ilmoittaa oman mielipiteeni kulloinkin ratkaistavasta asiasta.

En ole aikaisemmin ollut kaupungin päätöksenteossa mukana, mutta kolmen vaalikauden kokemukseni vaaleilla valittuna seurakunnan luottamushenkilönä on opettanut minulle sen, että yhteisten asioiden hoitamisessa on tärkeää etsiä rakentavia kompromisseja repivien riitojen sijaan.

Uskon, että luottamus ansaitaan teoilla eikä tyhjillä lupauksilla!

Kategoriat: Kuntavaalit 2021 | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Kesätöissä vanhainkodissa

Kenties opettavaisin kesätyöpaikkani oli Ruukin vanhainkoti. Olin siellä kesätöissä 16-vuotiaana vuonna 1986 kahden viikon ajan. Ajauduin tuohon kesätyöpaikkaan sattumalta tai oikeastaan positiivisen diskriminaation kautta, vaikka tuollaista käsitettä ei varmaan silloin vielä kukaan tiennyt. Ruukin kunnalla oli käytäntönä järjestää nuorille kesätyöpaikkoja ja sen tiimoilta kaikille lukion toisella luokalla oleville jaettiin lomake, jolla saattoi hakea toivomaansa kesätyöpaikkaa. Lomakkeeseen oli mahdollista rastittaa muutamasta vaihtoehdosta haluamansa ja laitoin rastin lomakkeen viimeiseen vaihtoehtoon, joka oli mikä tahansa työpaikoista. Kuulin jälkeenpäin, että vanhainkodin johtajatar oli ilahtunut siitä, että kerrankin joku poika haluaa tulla heille töihin. Sain siis paikan!

Ruukin vanhainkoti sijaitsi muistikuvieni mukaan jonkin matkaa Paavolan kylästä Saarikoskelle päin. Asuin Ruukin taajamassa ja kuljin tuon suuntaansa noin 10 kilometrin työmatkan pyörällä päivittäin. Vanhainkoti koostui yhdestä tai useammasta vanhasta puurakennuksesta, päärakennus oli rakennettu ehkä joskus 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Vanhainkoti oli aikaisemmalta nimeltään kunnalliskoti ja muistelenkin, että tuota nimitystä vielä tavallisesti käytettiin, vaikka nimi oli virallisesti muutettu vanhainkodiksi. Jos joku Paavolan tai lähiseutujen nykyasukas lukee tämän kirjoituksen, niin olisi mukava kuulla onko rakennus vielä pystyssä.

Varsinaiset elämänkoulun oppitunnit sain kesätyötehtävien parissa. Vanhainkodissa asui ja oli hoidettavana vanhuksia, jotka eivät enää pärjänneet kotonaan. Vanhimmat asukkaat olivat syntyneet 1800-luvulla ja moni muistin heikentämä vanhus eli muistoissaan sellaisessa maalaismaisemassa, jota ei enää ole. Mieleeni jäi eräs vanha pappa, joka tuon tuostakin oli pyrkimässä jokiniityltä hevostaan noutamaan. Vanhainkoti toimi vanhassa puurakennuksessa, joka oli varmasti vetoinen talviaikaan. Parempikuntoiset asukkaat asuivat pienemmissä huoneissa, mutta vuoteenomia asukkaita oli muistini mukaan sijoitettu useita yhteisiin suuriin huoneisiin. Vaikka olosuhteet eivät nykystandardeja täyttäneetkään, niin moni vanhainkodin asukas tuli varmasti paljon vaatimattomimmista olosuhteista, kuin mihin he olivat päätyneet elämänsä ehtoolla.

Eniten minuun vaikutti kuitenkin tuon lyhyen työjakson aikana kohtaamani työkaverit. Yhtä työntekijää lukuun ottamatta kaikki olivat naisia. Minulle jäi vahva tunnejälki siitä tavasta, jolla he hoitivat työtään. Tilat olivat ahtaat, työtä paljon ja työ oli myös fyysisesti raskasta. Silti en muista kuulleeni valitusta, vaan näin kuinka hoitajat tekivät joka hetki parhaansa, jotta noilla vanhuksilla olisi mahdollisimman hyvä olla vaivojensa keskellä. Itse koin työn hyvin merkityksellisenä ja antoisana, mutta toisaalta myös hyvin kuormittavana. Työpäivän jälkeen oli usein hämmentävä olo. Jokainen päivä oli erilainen ja jokaiseen päivään mahtui lukuisia itselle uusia tilanteita, jotka vaativat mielessä työstämistä. Kotimatka pyörän selässä oli hyvä siirtymävaihe, jonka aikana ehti vähän jäsennellä, mitä kaikkea oli päivän aikana kokenut ja kohdannut.

Opin töissä myös hyviä käytännön taitoja. Jokapäiväisiin rutiineihin kuului lakanoiden vaihto. Kokeneet hoitajat neuvoivat tavan, jolla lakana taitellaan ja laitetaan niin, että se pysyy ryhdissä, vaikka sängyssä vähän pyörittäisiinkin. Syöttämisessä opin kärsivällisyyttä ja kehonkielen tulkintaa, jotta homman saa sujumaan. Suurin oppi oli kuitenkin henkisellä puolella. Tarkkailin, kuinka kokeneet hoitajat tekivät hermostumatta työtään, jossa he jaksoivat palvella noita hauraita vanhuksia kunnioittavalla tavalla vaikeissakin tilanteissa. Olin vakuuttunut, että he olivat kutsumusammatissaan. En usko, että olisin itse jaksanut tehdä tuota työtä samalla antaumuksella vuodesta toiseen.

Kunnioitan ja arvostan hoitoalan työntekijöitä todella paljon. Työn arvokkuuden huomaa viimeistään siinä vaiheessa, kun itse tarvitsee hoitoa. Pidetään yhdessä huolta sairaista ja ikääntyneistä ja varmistetaan, että hoitajilla on mahdollisuus hoitaa tehtävänsä kunnolla!

Kategoriat: Elämänkokemus | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Faktat vs. fiktio case Lappeenrannan lentoliikenteen tukipäätös vuodelle 2020

Lappeenrannan lentoaseman toiminnan tukeminen on ollut otsikoissa jo vuosia. Selvyyden vuoksi totean, että en kannta lentokenttäalueen muuttamista tonteiksi tai lentokentän lakkauttamista. Lentokenttä tulisi säilyttää optiona tulevaisuutta varten lentokenttäkäytössä. Jos se ei ole ilman tuettua halpalentoliikennettä mahdollista, niin ainakin tilanne olisi todettava rehellisesti, eikä perustella tukipäätöstä epärealistisilla laskelmilla ja selvityksillä. Olisiko mahdollista ylläpitää lentokenttää toistaiseksi hieman pienemmillä kuluilla harrastajalentokenttänä ja siten pitää lentoliikenteen perusedellytykset kunnossa tulevaisuutta varten.

Tutustuin kaupunginhallituksen 16.12.2019 ja 9.11.2019 kokousmateriaalin liitteisiin, joissa oli perusteltu tuen tarvetta vuosille 2020 ja 2021. Perustelut ovat muuttuneet vuodessa realistisempaan suuntaan, mutta tässä asiassa kaupungin päättäjät ovat osittain aikaisempien päätöstensä vankeja. Aikaisemmilla tarkoitushakuisilla selvityksillä on maalailtu toivekuva lentoliikenteestä, johon on haluttu uskoa ja jota on tuettu. Tukea on annettu ja rahaa palanut vuosien ajan ja voi olla helpompi jatkaa toiveajattelun ylläpitämistä kuin kohdata tosiasiat.

Tarkastelen Saimaan Lentoasema -säätiön liiketoimintasuunnitelmaa, jonka säätiön hallitus on hyväksynyt 11.12.2019 ja esittänyt Lappeenrannan kaupungille taloudellisen tuen tarpeen perusteluiksi. Säätiön hallitus toteaa rehellisesti, että lentoaseman talous säilyy vuosille 2020-2025 ennakoidusta liikenteen kasvusta huolimatta negatiivisena koko tarkasteluajan. Tämä lienee kiistatonta. Päättäjien hälytyskellojen tulisi kuitenkin soida siinä vaiheessa, kun lentoaseman säätiön hallitus esittää huteralle pohjalle rakennetun lentomatkustamisen taloudellisen vaikutusarvion, jolla tuen tarvetta perustellaan. Esitetystä nettovaikutuslaskelmasta todetaan rehellisesti, että se perustuu joukkoon oletuksia, joiden varmentaminen ei ollut mahdollista. Näiden olettamusten varaan tehdyn nettovaikutusarvion mukaan todetaan, että lentomatkustamisen nettovaikutus Etelä-Karjalaan on selvästi positiivinen, vuosina 2019-2021 3,6 miljoonasta eurosta 10,9 miljoonaan euroon vuodessa.

Lentoaseman liiketoimintasuunnitelmassa on esitetty sellaisia seikkoja, joita ainakin asiaa esittelevien olisi ehkä pitänyt osata kyseenalaistaa. Säätiön hallituksella olisi pitänyt olla tehtäviensä puolesta myös faktat hallussa, mutta he eivät ole ilmeisesti halunneetkaan perustaa tukipyyntöä faktoille, vaan toiveajattelulle.

Seuraavaksi esitän oman kriittisen arvioni 16.12.2019 kaupunginhallitukselle esitettyjen taustamateriaalien sisällön osalta.

Faktat:
-Lentomatkustaja v. 2019 n. 80 000
-Lentokentän käyttäjistä suurin osa venäläisiä
– Enemmän suomalaisia muualle matkustavia, kuin muista maista tänne matkustavia
– Lentoasemayhtiön toiminta raskaasti tappiollista v.2019 ja tuen tarve jatkuu vaikka lentoliikenteen ennustettu kasvu toteutuisi
– Lappeenrannan lentokentän toiminta rahoitetaan valtion ja kaupungin eli veronmaksajien varoista

Fiktio:
Laskelma lentoliikenteen nettovaikutuksista

Laskelmassa on lukuisia olettamuksia, jotka lopulta kääntävät nettovaikutusarvion positiiviseksi, edellyttäen, että ne KAIKKI toteutuisivat.

Oletus 1

Suomeen saapuvan ja Suomesta lähtevän matkustajan matkustuskäyttäytyminen on samanlaista. Molempiin suuntiin matkustajan viipymä perillä on 7 päivää.

Kritiittinen näkökulma:

Voisiko olla niin, että Suomesta lähdetään helpommin vaikkapa talvikaudella pidemmäksi ajaksi lämpimään, kun taas muualta Euroopasta tultaisiin tänne piipahtamaan pikavisiitille ihan vaan siksi, kun sattuu pääsemään halvoilla lennoilla?

Oletus 2

Suomalainen matkustaja kuluttaa vähemmän rahaa ulkomailla kuin ulkomaalainen Suomessa. Laskelmassa on oletettu, että eurooppalainen matkailija käyttää Suomessa 165 euroa matkapäivää kohti, kun taas suomalainen ulkomailla keskimäärin 140 euroa.

Kritiittinen näkökulma:

Voisiko olla niin, että suomalainen matkailija kuluttaakin enemmän päästessään halvemman kustannustason maahan?

Oletus 3

Matkustajien osuus kansallisuuksittain on esitetty liiketoimintasuunnitelmassa epäselvästi, mutta siinä viitataan aikaisemmin 15.5.2019 julkaistuun Taloustutkimus Oy:n selvitykseen Lappeenrannan lentoliikenteen matkailutulovaikutus . Tuossa selvityksessä matkailutuojen muodostumisessa arvioidaan matkustajaosuuksiksi vuonna 2021 arvioidaan kansallisuuksittain venäläiset 40 %, eurooppalaiset vajaa kolmannes ja suomalaiset neljännes.

Kritiittinen näkökulma:

Suomalaiset ja venäläiset matkustajat käyttävät Lappeenrannan lentokenttää kotikenttänään eli heidän matkakassansa kulutetaan kohdemaissa. Vain muita kenttiä kotikenttänään käyttävät matkustajat käyttävät lomakassansa Suomessa tai muualla Suomen lähialueella (Pietari?). Olennaista olisi saada laskelmaa varten faktoihin perustuva vertailu suomalaisten ja muualta Euroopasta tuelevien matkustajien osuudesta.

TAK Researchin keväällä 2020 julkaistun kyselytutkimuksen tulokset antoivat tarkemman kuvan lentomatkustajien osuuksista kansallisuuksittain vuoden 2019 lentoliikenteessä. Sen mukaan Vuonna 2019 Lappeenrannan lentoaseman kautta Ryanairin reittilennoilla ulkomaille lentäneestä 40 323 matkustajasta 58 prosenttia oli venäläisiä ja 36 prosenttia suomalaisia matkustajia. Suomalaisista matkustajista 43 prosenttia asui muualla kuin Etelä-Karjalassa. Muualla kuin Suomessa tai Venäjällä asuvia lentomatkustajia oli seitsemän prosenttia eli noin 2700 matkustajaa. Täma reaalimaailman havaintoihin perustuvien matkustajaosuuksien huomioiminen romuttaisi kaikki aikaisemmin esitetyt laskelmat matkailutulon nettovaikutusten positiivisuudesta Etelä-Karjalalle ja Suomelle. Selvityksen mukaan vuonna 2019 pelkästään eteläkarjalaisia matkustajia oli noin 8 300 eli noin kolminkertainen määrä verrattuna tänne saapuneisiin eurooppalaisiin matkustajiin, joita oli noin 2700.

Oletus 4

Nettovaikutuslaskelmassa matkailutulon nettovaikutus saatiin positiiviseksi arvioimalla suomalaisten ja eteläkarjalaisten osalta, että ilman tarjolla olevia lentoja olisi 85-95 % joka tapauksessa kulkeutunut ulkomaille muilla lentoreiteillä. Muualta Euroopasta tulevien osalta ei tällaista lentokäyttäytymisolettamaa tehty lainkaan.

Kritiittinen näkökulma:

Eikö olisi kohtuullista olettaa, että ulkomaalaisistakin joku osuus (esim. 30-50 %) olisi ilman Lappeenrannan lentojakin matkustanut Suomeen. Ellei näin ole, niin pitäisi päätellä, että matkustus Suomeen johtuu ainoastaan tarjolla olevista halvoista lennoista. Jos näin on, niin onkohan Saimaan alueen matkailustrategia terveellä ja kestävällä pohjalla.

Kategoriat: Kuntavaalit 2021 | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Pitääkö politiikassa aina valita puolensa?

Olen nuoresta asti ollut politiikan aktiivinen sivustaseuraaja. Tiedotusvälineiden kautta on riittänyt seurattavaa monella tasolla; maailmalla, kotimaassa ja paikallisesti. Muistan lapsuudesta ajan, kun presidentti oli sama kuin Kekkonen. Myös omaan elämääni politiikan suuret hetket ovat jättäneet muistijälkensä. Ollessani varusmiehenä reservinupseerikoulussa meiltä peruttiin lomat, kun Neuvostoliitto hajosi ja Puolustusvoimissa nostettiin valmiutta. Nuorena perheenisänä yritin 90-luvun alkuvuosina punnita huolellisesti mitä vaikutuksia Euroopan yhteisön jäsenyydellä olisi Suomelle. Vuoden 1994 kansanäänestyksessä kuuluin siihen 43 % vähemmistöön, joka äänesti liittymissopimusta vastaan. Kansa oli puhunut, pulinat pois!

Sananvapaus, yleinen äänioikeus ja vapaat vaalit ovat asioita, joita kannattaa Suomessa vaalia. Vapaat vaalit tarkoittavat muun muassa sitä, että jokaisella vaalikelpoisella kansalaisella on mahdollisuus asettua ehdolle vaaleissa. Tämä mahdollisuus on toteutumassa omalla kohdallani vuoden 2021 kuntavaaleissa.

Halukkuuttani kuntavaaliehdokkaaksi on kysytty aikaisemmissakin kuntavaaleissa. En ole aikaisemmin halunnut lähteä ehdokkaaksi. Aikaisemmin päätöstä ei ole tarvinnut pahemmin miettiä. Lapsiperheen arki, omat harrastukset ja muut kuin kunnalliseen toimintaan liittyvät luottamustehtävät ovat täyttäneet kalenterin niin, että aikaa muuhun ei ole jäänyt. Nyt tilanne on muuttunut. Lapsista viisi on jo aikuisia ja kotona asuvatkin niin isoja, että osaavat hoitaa arkiaskareet ilman suurempaa huolenpitoa. Jättäydyin pois seurakunnallisista luottamustoimista kolmen vaalikauden palveluksen jälkeen vuoden 2018 vaaleissa. Nyt tuntui siltä, että voisin asettua ehdolle.

Poliittiset puolueet tekevät tärkeää työtä kansanvallan toteuttamiseksi. Silti olen aina suhtautunut jollain tavalla varautuneesti puoluepolitiikkaan, enkä ole harkinnutkaan puolueisiin liittymistä. Mietin mistä tämä negatiivinen asenteeni johtuu. Politiikan sivustaseuraajana minulle on muodostunut kuva puolueiden välisestä valtataistelusta, jossa keinoja ei kaihdeta. Kaikki hyvät asiat omitaan oman puolueen saavutuksiksi, kun taas epäkohdat johtuvat muiden puolueiden virheistä. Vastapuolta leimataan ja omia puolustetaan välillä kovallakin tavalla ja jopa henkilökohtaisuuksiin mennen. Hyvätkin avaukset täytyy ampua alas, jos ne tulevat vastapuolen taholta.

Nyt olen siis lupautunut Lappeenrannassa kuntavaaliehdokkaaksi Keskustan listalle sitoutumattomana ehdokkaana. Haluan muodostaa itsenäisesti tilannekuvan Lappeenrannan kaupungin nykyisistä ja niistä haasteista, joista tulevaisuudessa päätetään. Huomaan olevani useimmista asioista samaa mieltä kuin Keskustan nykyiset paikalliset päättäjät, mutta joissakin asioissa toisen puolueen päättäjän kanta vastaakin paremmin omaa kantaani. En ole poliitikko ja haluaisin ajatella, että voin ehdokkaana vapaasti ilmaista mielipiteeni eri asioissa valitsematta samalla puolta poliittisella taistelukentällä. Nähtäväksi jää, onko tämä paikallispolitiikassa mahdollista. Jos on, niin voin jopa harkita puolueeseen liittymistä.

Vaalit olivat minulle syy sukeltaa sosiaaliseen mediaan. Valitsin Facebook- ja Twitter-profiileihini taustakuvaksi kauniin ja vahvan Vainikkalassa sijaitsevan kivisillan. Tuo silta on minulle symbolinen ohjenuora politiikan saralla. Haluaisin toimia sillanrakentajana eri puolueiden kantojen välillä. Haluaisin myös pitää vahvasti kiinni niistä periaatteista ja arvoista, joihin uskon, kuitenkin arvostaen ja kuunnellen eri tavalla ajattelevia ja uskovia.

Kategoriat: Kuntavaalit 2021 | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti