Lappeenrannan lentoaseman toiminnan tukeminen on ollut otsikoissa jo vuosia. Selvyyden vuoksi totean, että en kannta lentokenttäalueen muuttamista tonteiksi tai lentokentän lakkauttamista. Lentokenttä tulisi säilyttää optiona tulevaisuutta varten lentokenttäkäytössä. Jos se ei ole ilman tuettua halpalentoliikennettä mahdollista, niin ainakin tilanne olisi todettava rehellisesti, eikä perustella tukipäätöstä epärealistisilla laskelmilla ja selvityksillä. Olisiko mahdollista ylläpitää lentokenttää toistaiseksi hieman pienemmillä kuluilla harrastajalentokenttänä ja siten pitää lentoliikenteen perusedellytykset kunnossa tulevaisuutta varten.
Tutustuin kaupunginhallituksen 16.12.2019 ja 9.11.2019 kokousmateriaalin liitteisiin, joissa oli perusteltu tuen tarvetta vuosille 2020 ja 2021. Perustelut ovat muuttuneet vuodessa realistisempaan suuntaan, mutta tässä asiassa kaupungin päättäjät ovat osittain aikaisempien päätöstensä vankeja. Aikaisemmilla tarkoitushakuisilla selvityksillä on maalailtu toivekuva lentoliikenteestä, johon on haluttu uskoa ja jota on tuettu. Tukea on annettu ja rahaa palanut vuosien ajan ja voi olla helpompi jatkaa toiveajattelun ylläpitämistä kuin kohdata tosiasiat.
Tarkastelen Saimaan Lentoasema -säätiön liiketoimintasuunnitelmaa, jonka säätiön hallitus on hyväksynyt 11.12.2019 ja esittänyt Lappeenrannan kaupungille taloudellisen tuen tarpeen perusteluiksi. Säätiön hallitus toteaa rehellisesti, että lentoaseman talous säilyy vuosille 2020-2025 ennakoidusta liikenteen kasvusta huolimatta negatiivisena koko tarkasteluajan. Tämä lienee kiistatonta. Päättäjien hälytyskellojen tulisi kuitenkin soida siinä vaiheessa, kun lentoaseman säätiön hallitus esittää huteralle pohjalle rakennetun lentomatkustamisen taloudellisen vaikutusarvion, jolla tuen tarvetta perustellaan. Esitetystä nettovaikutuslaskelmasta todetaan rehellisesti, että se perustuu joukkoon oletuksia, joiden varmentaminen ei ollut mahdollista. Näiden olettamusten varaan tehdyn nettovaikutusarvion mukaan todetaan, että lentomatkustamisen nettovaikutus Etelä-Karjalaan on selvästi positiivinen, vuosina 2019-2021 3,6 miljoonasta eurosta 10,9 miljoonaan euroon vuodessa.
Lentoaseman liiketoimintasuunnitelmassa on esitetty sellaisia seikkoja, joita ainakin asiaa esittelevien olisi ehkä pitänyt osata kyseenalaistaa. Säätiön hallituksella olisi pitänyt olla tehtäviensä puolesta myös faktat hallussa, mutta he eivät ole ilmeisesti halunneetkaan perustaa tukipyyntöä faktoille, vaan toiveajattelulle.
Seuraavaksi esitän oman kriittisen arvioni 16.12.2019 kaupunginhallitukselle esitettyjen taustamateriaalien sisällön osalta.
Faktat:
-Lentomatkustaja v. 2019 n. 80 000
-Lentokentän käyttäjistä suurin osa venäläisiä
– Enemmän suomalaisia muualle matkustavia, kuin muista maista tänne matkustavia
– Lentoasemayhtiön toiminta raskaasti tappiollista v.2019 ja tuen tarve jatkuu vaikka lentoliikenteen ennustettu kasvu toteutuisi
– Lappeenrannan lentokentän toiminta rahoitetaan valtion ja kaupungin eli veronmaksajien varoista
Fiktio:
Laskelma lentoliikenteen nettovaikutuksista
Laskelmassa on lukuisia olettamuksia, jotka lopulta kääntävät nettovaikutusarvion positiiviseksi, edellyttäen, että ne KAIKKI toteutuisivat.
Oletus 1
Suomeen saapuvan ja Suomesta lähtevän matkustajan matkustuskäyttäytyminen on samanlaista. Molempiin suuntiin matkustajan viipymä perillä on 7 päivää.
Kritiittinen näkökulma:
Voisiko olla niin, että Suomesta lähdetään helpommin vaikkapa talvikaudella pidemmäksi ajaksi lämpimään, kun taas muualta Euroopasta tultaisiin tänne piipahtamaan pikavisiitille ihan vaan siksi, kun sattuu pääsemään halvoilla lennoilla?
Oletus 2
Suomalainen matkustaja kuluttaa vähemmän rahaa ulkomailla kuin ulkomaalainen Suomessa. Laskelmassa on oletettu, että eurooppalainen matkailija käyttää Suomessa 165 euroa matkapäivää kohti, kun taas suomalainen ulkomailla keskimäärin 140 euroa.
Kritiittinen näkökulma:
Voisiko olla niin, että suomalainen matkailija kuluttaakin enemmän päästessään halvemman kustannustason maahan?
Oletus 3
Matkustajien osuus kansallisuuksittain on esitetty liiketoimintasuunnitelmassa epäselvästi, mutta siinä viitataan aikaisemmin 15.5.2019 julkaistuun Taloustutkimus Oy:n selvitykseen Lappeenrannan lentoliikenteen matkailutulovaikutus . Tuossa selvityksessä matkailutuojen muodostumisessa arvioidaan matkustajaosuuksiksi vuonna 2021 arvioidaan kansallisuuksittain venäläiset 40 %, eurooppalaiset vajaa kolmannes ja suomalaiset neljännes.
Kritiittinen näkökulma:
Suomalaiset ja venäläiset matkustajat käyttävät Lappeenrannan lentokenttää kotikenttänään eli heidän matkakassansa kulutetaan kohdemaissa. Vain muita kenttiä kotikenttänään käyttävät matkustajat käyttävät lomakassansa Suomessa tai muualla Suomen lähialueella (Pietari?). Olennaista olisi saada laskelmaa varten faktoihin perustuva vertailu suomalaisten ja muualta Euroopasta tuelevien matkustajien osuudesta.
TAK Researchin keväällä 2020 julkaistun kyselytutkimuksen tulokset antoivat tarkemman kuvan lentomatkustajien osuuksista kansallisuuksittain vuoden 2019 lentoliikenteessä. Sen mukaan Vuonna 2019 Lappeenrannan lentoaseman kautta Ryanairin reittilennoilla ulkomaille lentäneestä 40 323 matkustajasta 58 prosenttia oli venäläisiä ja 36 prosenttia suomalaisia matkustajia. Suomalaisista matkustajista 43 prosenttia asui muualla kuin Etelä-Karjalassa. Muualla kuin Suomessa tai Venäjällä asuvia lentomatkustajia oli seitsemän prosenttia eli noin 2700 matkustajaa. Täma reaalimaailman havaintoihin perustuvien matkustajaosuuksien huomioiminen romuttaisi kaikki aikaisemmin esitetyt laskelmat matkailutulon nettovaikutusten positiivisuudesta Etelä-Karjalalle ja Suomelle. Selvityksen mukaan vuonna 2019 pelkästään eteläkarjalaisia matkustajia oli noin 8 300 eli noin kolminkertainen määrä verrattuna tänne saapuneisiin eurooppalaisiin matkustajiin, joita oli noin 2700.
Oletus 4
Nettovaikutuslaskelmassa matkailutulon nettovaikutus saatiin positiiviseksi arvioimalla suomalaisten ja eteläkarjalaisten osalta, että ilman tarjolla olevia lentoja olisi 85-95 % joka tapauksessa kulkeutunut ulkomaille muilla lentoreiteillä. Muualta Euroopasta tulevien osalta ei tällaista lentokäyttäytymisolettamaa tehty lainkaan.
Kritiittinen näkökulma:
Eikö olisi kohtuullista olettaa, että ulkomaalaisistakin joku osuus (esim. 30-50 %) olisi ilman Lappeenrannan lentojakin matkustanut Suomeen. Ellei näin ole, niin pitäisi päätellä, että matkustus Suomeen johtuu ainoastaan tarjolla olevista halvoista lennoista. Jos näin on, niin onkohan Saimaan alueen matkailustrategia terveellä ja kestävällä pohjalla.